Ympäristönsuojelulain talousjätevesiasetus voimaan vuoden 2004 alusta

Jätevesien käsittely tehostuu lähitulevaisuudessa haja-asutusalueella

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn vaatimukset kiristyvät vuonna 2004. Asuinrakennuksesta, tuotantorakennuksesta tai kesämökiltä tulevia jätevesiä ei saa enää johtaa sakokaivojen jälkeen ojaan tai kivipesään, vaan ne on käsiteltävä.

 Ympäristönsuojelulain talousjätevesiasetus tulee voimaan 1.1.2004. Asetus koskee uudisrakentamista heti, kun taas vanhoille kiinteistöille on kymmenen vuoden siirtymäaika. Erityistapauksissa siirtymäaika voi olla korkeintaan 14 vuotta. Tämä tarkoittaa yksittäistapauksia, jos kiinteistönomistajalla on taloudellisia tai teknisiä vaikeuksia toteuttaa asetuksen mukainen jätevesijärjestelmä. Hyväksyttäviä jätevesien käsittelymenetelmiä ovat mm. kunnallinen viemäröinti, umpisäiliö, maapuhdistamot ja pakettimalliset pienpuhdistamot kuten panospuhdistamot ja biosuodattimet.

"Talousjätevesiasetuksen mukaan ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tulee yleensä vähentää orgaanisen aineksen (BOD:n) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Kunnat voivat sallia ympäristönsuojelumääräyksillään lievempiä puhdistusvaatimuksia alueilla, joilla vesistökuormitus on vähäistä eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa ole. Tällöin orgaanista ainesta on vähennettävä vähintään 80 %, kokonaisfosforia vähintään 70 % ja kokonaistyppeä vähintään 30 %", kertoo salaojateknikko Petri Kurki Suomen Salaojakeskuksesta.

 

Selvitys tehtävä viimeistään 2005

Jätevesijärjestelmästä tulee tehdä kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta selvitys, jonka perusteella arvioidaan jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Selvityksessä tulee käydä ilmi mm. kuvaus jätevesiratkaisusta, arvio jätevesikuormituksesta ja käsittelyvaatimuksen täyttymisestä sekä jätevesijärjestelmän sijainti (asemapiirros). Selvitys tulee säilyttää kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Parhaiten selvitys hoituu asianmukaisessa jätevesisuunnitelmassa. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä tulee olla myös käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka on tehtävä viimeistään 2005 loppuun mennessä.

 

Suunnitelma rakennuslupahakemukseen

Viimeistään ensi vuonna suunnitelma jätevesijärjestelmästä on liitettävä rakennuslupa- tai toimenpidehakemukseen sekä rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Suunnitelman tulee olla sisällöltään riittävän yksityiskohtainen, koska sen perusteella tulee voida rakentaa asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä. Hyvä suunnitelma perustuu riittäviin maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä muihin kiinteistöillä tehtäviin selvityksiin. Selvityksiä, mittauksia ja suunnitelmia laativat mm. Suomen Salaojakeskuksen salaojateknikot. Myös rahoitushakemuksien täytön, puhdistamojen maastoon merkitsemisen ja toteutusneuvonnan saa tarvittaessa paikalliselta salaojateknikolta.

 

Avustusta saatavissa

Jätevesijärjestelmien rakentamiseen voi hakea investointiavustusta tai vesihuoltoavustusta. TE-keskuksen maaseutuosastosta on maatilayrittäjien mahdollista hakea investointiavustusta, joka on 25 prosenttia kustannusarviosta. Ympäristökeskuksesta haettava vesihuoltoavustus on tarkoitettu pysyvälle asutukselle ja sen suuruus on enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

 

Mikä järjestelmä sopii tilalleni?

Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. kiinteistön sijainti, jäteveden laatu ja määrä, kallion ja pohjaveden korkeusasema sekä järjestelmän hoitopanoksen suuruus. Jos jätevesiä syntyy vähän kuten kesämökillä, jonne käyttövesi kannetaan (ei vesikaivoa), silloin jätevesiä ei tarvitse käsitellä, vaan ne voi johtaa maaperään.

Normaalisti asuinrakennuksen jätevesille tarvitaan maasuodatin tai vastaava järjestelmä. Maasuodatin on ulkopuolelta tuotavilla maamassoilla tehty hiekkapuhdistamo, joka sopii hyvin myös tiiviille maalajeille. Maahan imeytys eli imeytyskenttä puolestaan ei sovellu kuin ainoastaan hiekka- ja soramaille, sillä tiiviillä maalajeilla sen käyttöikä jää lyhyeksi jäteveden puskiessa maanpintaan. Onnistunut maapuhdistamo tarvitsee riittävän hyvän suunnitelman lisäksi rakentamisvaiheessa asiantuntevan valvonnan (suunnittelija tai rakennustarkastaja) ja jätevesijärjestelmien toteutukseen koulutetun urakoitsijan.

"Pohjavesialueilla kyseeseen tulevat umpisäiliö ja pienpuhdistamot. Pienpuhdistamot, kuten panospuhdistamot ja biosuodattimet sopivat melkein joka paikkaan, ne ovat kuitenkin maapuhdistamoja kalliimpia. Esimerkiksi panospuhdistamot puhdistavat jätevesiä erittäin tehokkaasti, kun niiden seurantaan ja huoltoon panostetaan. Umpisäiliö on toimiva ratkaisu etenkin pohjavesialueilla ja vesistön läheisyydessä, mutta käyttökuluiltaan se on erittäin kallis", kertoo Petri Kurki.

 

************************************************************************

LokaPuts –hanke etsii koerakentamiskohteita

Jätevesien käsittelyä kehittävä LokaPuts -hanke etsii Pohjois-Karjalassa 4-5 koerakentamiskohdetta ja ensimmäinen kohde toteutetaan vielä tämän syksyn aikana. Koerakentamiskohteissa järjestetään työnäytöksiä ja esitellään ensi vuoden alusta voimaan tulevan jätevesiasetuksen vaatimukset täyttäviä laitteistoja.

"Hankkeen avulla tehdään selvityskäyntejä, joilla selvitetään kiinteistönomistajille jätevesien käsittelyvaatimuksia ja esitellään eri jätevesijärjestelmät. Maksuttomalla selvityskäynnillä laaditaan myös alustava kustannuslaskelma sopivimmasta käsittelyjärjestelmästä", kertoo hankevastaava Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy:stä.

Koerakentaminen alkaa syksyllä

LokaPuts-hanke toteuttaa vuosien 2003-2005 aikana 4-5 koerakentamiskohdetta. Ensimmäinen kohde rakennetaan tämän syksyn aikana. Koerakentamiskohteet ovat matala maasuodatin fosforinpoistonkerroksella, vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, 2-3 kiinteistön yhteinen panospuhdistamo ja jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforin poiston tehostamiseksi. Matalaa maasuodatinta ja vaakavirtausmaasuodatinta haetaan kohteeseen, jolla normaalin maasuodattimen rakentaminen ei onnistu esim. kallion tai korkean pohjaveden takia.

"Hanke vastaa koerakentamiskohteiden suunnittelusta ja työnjohdosta. Hankkeen toimesta neuvotellaan laitevalmistajien kanssa järjestelmien nettohinnoista kiinteistöille. Kiinteistönomistajat voivat hakea rakentamiseen valtion avustuksia mm. pysyvä asutus vesihuoltoavustusta (enintään 30%) P-K:n ympäristökeskuksesta ja maatilat investointiavustusta (25%) P-K:n TE-keskuksen maaseutuosastosta", kertoo Petri Kurki.

LOKAPUTS-HANKKEEN INFO:

LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. Hankkeen rahoittajana on P-K:n ympäristökeskus. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat mm. Fann VA Teknik, Jita, KWH Pipe, Propipe, Teoplast, Uponor ja alueen kunnat. Hankkeen tavoitteena on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hankkeen määrällisinä tavoitteina on tehdä vähintään 150 selvityskäyntiä, toteuttaa 4-5 koerakentamiskohdetta, kouluttaa vähintään 100 urakoitsijaa ja loka-autoyrittäjää sekä saada vähintään 100 kiinteistönomistajaa kiinnostumaan jäteveden käsittelyn tehostamisesta.

 

 

 

Takaisin etusivulle