Yksinkertainenkin ukkossuojaus pelastaa

Ukkossuojaukset kuntoon

Suomessa keskimääräinen salamatiheys on noin yksi salamanisku neliökilometrille vuodessa. Monta kallista vahinkoa ja tulipaloa olisi vältetty yksinkertaisin ja edullisin suojauskeinoin. Vakuutuksia on tietysti olemassa, mutta aina ei ole varmaa, suostuuko oma vakuutusyhtiö makselemaan täysimääräisesti laitteiden korjauksia tai uusimisia.

Laki vaatii ukkossuojauksen vain eräille arvokkaille tai vaarallisia aineita sisältäville rakennuksille. Jokainen voi siis tehdä omalle talolleen ja tuotantotiloilleen sellaisen ukkossuojauksen kun haluaa, tai olla tekemättä yhtään mitään. Konstit ukkosvahinkojen estämiseen ovat kuitenkin helpot, eivätkä rasita kukkaroa ylenpalttisesti. Investointi maksaa itsensä helposti takaisin syntymättä jääneinä vahinkoina ja pienempinä tuotantokatkoksina. Kyse on siis mitä suurimmassa määrin maatilan riskien hallinnasta.

Ylijännitesuojat alle parilla tonnilla

Ukkosen aiheuttamat ylijännitepiikit vaurioittavat erityisen herkästi tietokoneita ja muita elektronisia laitteita. Kun mikro ohjaa ruokintaa, ilmastointia, kirjanpitoa ja laskujenmaksua, ollaankin helposti vaikeuksissa ukkosvahingon sattuessa. Viisas ottaakin myös kesällä varmuuskopiot kirjanpidostaan ja muista töistä levykkeelle.

- Salaman iskettyä ilmajohdolle, voi normaali 400 voltin jännite hetkellisesti nousta niin suureksi, että kodin herkkä elektroniikka haihtuu kirjaimellisesti savuna ilmaan. Suurimassa vaarassa ovat tietokoneet, videot, televisio ja muu viihde-elektronikka. Myös puhelinlinja on muistettava suojata, sillä ylijännitepiikki ei tunne sähköturvallisuusmääräyksiä ja tulee taloon sisään vaikka puhelinpiuhaa pitkin., selventää markkinointipäällikkö Kimmo Tolvanen Pohjois-Karjalan Sähköstä.

Päätepylvääseen asennettava ylijännitesuoja on tehokas, helppo ja edullinen keino estää salamatuhot. Asennustöineen kolmivaiheisen ylijännitesuojan kustannukset ovat 1000-2000 markkaa riippuen suojaustarpeesta. Mittauskeskukseen asennettava suojaus on jonkin verran kalliimpi. Ylijännitesuojat kannattaa tilata valmiiksi myös rakenteilla oleviin uusiin rakennuksiin jo rakennusvaiheessa.

Talosta ns. Faradayn pelastava häkki

Peltikattoiselle rakennukselle on helppo tapa järjestää erinomainen ukkossuoja maadoittamalla peltikatto joka nurkasta rakennusta ympäröivään rengasmaadoitukseen. Näin rakennuksen ympärille muodostuu ns. Faradayn häkki.

Jos katto ei ole metallia, saadaan vastaava suojaus laittamalla katon harjalle sekä pääty- ja sivuräystäiden yläreunaan metallijohtimet - ns. kattojohtimet - jotka maadoitetaan mieluiten joka nurkasta. Harjajohtimesta on suositeltavaa vetää haara savupiipun nokalle. Räystäiden kohdalla voi kattojohtimena käyttää maadoitettua metallista sadekuorua.

Antennit, metallitikkaat ja muut rakennelmat yhdistetään jo katolla peltikattoon, kattojohtimeen tai alastulojohtimeen. Metallitikkaiden alapää kannattaa liittää rakennuksen maadoitukseen. Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen maadoituselektrodiin on huono ratkaisu - vaarassa ovat tällöin niin vastaanotin kuin rakennus ja ihmiset.

Varavoima hankkii hintansa

Kesän ukkoset ovat herättäneet maaseutuyrittäjät kyselemään varavoimajärjestelmien perään. Tarkemmalla matematiikalla laskettuna varavoimakone voi ollakin varsin tuottoisa investointi – ja tarkastelujaksohan on otettava esimerkiksi 10 vuoden ajalle.

Itä-Suomea kesällä ravistellut Salli-myrsky muistutti jälleen sähkönsaannin välttämättömyydestä. Kun pahimmillaan 20 000 taloutta on kerralla ilman sähköjä, sähkölinjoilla ja teillä on kaatuneita puita, ei apua haja-asutusalueiden sähkökatkoksiin aina saada nopeasti. Pahoissa myskyissä saattaa asiakas pahimmillaan joutua odottelemaan sähköjä jopa vuorokauden. Jokainen yrittäjä voi laskea itse, kuinka suuri riski sähköjen katkeaminen on omalle yritystoiminnalleen. Pilaantuvatko maidot, loppuuko eläintilojen ilmanvaihto, pysähtyykö kaikki? Pahaan väliin sattunut sähkökatko voi saada tietokoneenkin "tilttiin" ja sen uudelleen käynnistykseen tarvitaankin nyt käynnistyslevykettä…

Mitä maksaa?

"Maatilan sähkökeskus ja varavoimakone maksavat asennettuna keskimäärin 25-30 000 markkaa. Karjatilallinen saa siihen 25 % investointiavustusta ja voi tietenkin tehdä inevestoinnistaan myös muut asiaan kuuluvat liiketoiminnan poistot ja vähennykset, mikä tekee varavoimakoneesta myös taloudellisesti erittäin edullisen hankinnan", kertoo Kimmo Tolvanen Pohjois-Karjalan Sähköstä.

Generaattoriksi suositellaan riittävän isoja malleja (30-50 kVA), jotta koko tila asuntoineen päivineen saadaan varavoiman piiriin, eikä vuorotteluja tarvita. Isoa generaattoria pyörittämään tarvitaan myös kunnollinen traktori,-mieluiten se talon uusin ja paras. Näin saadaan generaattorin käynti vakaaksi ja sähkön laatu pysymään hyvänä. Aktiivikäytöstä poistettu "piikkilangankiristäjä" nyykähtää helposti kuormituksen kasvaessa ja saattaa aiheuttaa lisää häiriöitä.Varavoimageneraattorilla voi tehdä myös "bisnestä" vuokraamalla sitä muille tarvitsijoille ja hyödyntää laitetta muissa askareissaan, joissa sähköä tarvitaan.

Takaisin etusivulle