Villisian kasvattajia tarvitaan lisää

Riistasuomi Oy:n perustamisen myötä jalostus- ja myyntikanava aukesi riistalihalle. "Pohjois-Karjalan alueelle tarvittaisiin 10-15 uutta tarhaajaa", kertoo Riistantarhaajat ry:n puheenjohtaja ja Liperissä villisikatarhaa pitävä Ari Heiskanen.

Pohjois-Karjalan Aikuisopisto perehdyttää reilut parikymmentä kurssilaista villisian kasvatuksen nikseihin. Eräs kurssilaisista on Antti Lampio, joka luopui lypsykarjasta. Uutta elinkeinoa aloitetaan villisikatarhauksella.

- Olen aloittamassa tarhausta ja edessä on 2-3 hehtaarin tarhan rakentaminen. Tavoitteena on saada villisiasta sivutuloja viljanviljelyn ohessa.

villisikatarha72.jpg (88840 bytes)

Rotupuhtaus valttina

Ari Heiskanen on tarhannut villisikaa seitsemän vuotta ja tänä päivänä kolmen hehtaarin metsätarhalla on 7 emakkoa ja kaksi karjua. Jalostus on määrätietoista ja rotupuhtaudesta ollaan erittäin tarkkoja.

- Täysin puhdasrotuinen villisika on valttimme. Jokaiselta eläimeltä otetaan mm. karvanäytteet, joista todetaan eläimen geeniperimä.

Eettistä tuotantoa

Kurssilaisia kouluttanut Esa Alkula Hyvinkäältä korostaa villisian kasvatuksen eettistä näkökulmaa. Jokainen kurssilainen saa seikkaperäiset opastukset villisian hoidosta ja Ari Heiskanen sanoo suoraan, että myy eläimiä vain osaaville tarhaajille.

Tarhassa hehtaarilla elää 1-5 emakkoa ja eläimet ruokitaan ja niiden hyvinvointi tarkastetaan päivittäin. Villieläiminä ne ovat hyvin terveitä ja viihtyvät hyvin pakkasessakin. Uusinta uutta edustaa ilomantsilaisen Arto Riikosen mallitarha, jossa on eriytettyjä puolen hehtaarin kokoisia porsimistarhoja emakoille. Hyvin hoidetut emakot porsivat vielä 12-14 vuoden iässäkin, joten ei ihme, että 1,5 vuotiaan rekisteröidyn villisian hinta liikkuu noin 1600 eurossa.

- Porsaat ovat ensimmäisen kuukauden porsimistarhassa emon kanssa ja näin porsaskuolleisuus laskee huomattavasti. Huomioimme myös porsaiden erityisvaatimukset mm. raudan saannissa ja myös emakoiden ruokinnassa käytetään lisärehua perinteisen sikatalouden valikoimista. Hyvin hoidettu emakko tuottaa 4-6 porsasta ja sillä määrällä tarhaamisesta jää jotain palkaksikin, kertoo Arto Riikonen, joka villisikojen lisäksi ajaa puutavara-autoa sekä hoitaa viiden hehtaarin verran mustaherukkaa, vadelmaa ja mansikkaa.

 

villisika72.jpg (93500 bytes)

"Villisiat ovat helppoja terveitä hoidettavia. Ja raaka kala
on niiden herkkua", kertoo Arto Riikonen.

Tuottoa neljän vuoden kuluttua

Ari Heiskanen laskee muutaman hehtaarin tarhan perustamiskuluiksi noin 16 000 - 34 000 euroa. Arto Riikosen budjetti on nyt noin 16 000 euron tienoilla, kun mukaan ei lasketa omaa työtä, eikä eläimiä. Puutavarastakin valtaosa on saatu omista metsistä.

- Huhtikuun lopulla meille syntyvät ensimmäiset omat porsaat, mikäli lainassa oleva Rambo-karju hoitaa hommansa tyylikkäästi. Porsimistarhoilla ja tarkalla ruokinnalla yritämme minimoida porsaskuolleisuutta, mikä on villisioilla 15-20 prosenttia. Ensimmäiset neljä vuotta kuluvat tarjan ja eläinkannan rakentamisessa ja sitten tietää, saako työstä palkkaakin.

Tavoitteena sadan sian tarha

Riikosella on jo piirrustukset valmiina tarhan laajentamiseksi 1,5 hehtaarista kahdeksaan hehtaariin. Hankkeelle näytti vihreää valoa myös Pohjois-Karjalan TE-keskus, joka myönsi Riikoselle 40 prosentin avustuksen investointeihin. Avustuksen ulkopuolelle jäävät oman työn osuus sekä eläinten hankkiminen.

- Kahdeksan hehtaarin tarhaan sopisi sata eläintä ja tarha olisi tuottava, kun porsaita syntyisi keskimäärin neljä emakkoa kohti ja teuraaksi menisi 50 sikaa vuodessa. Teuraaksi villisika menee 1,5 vuotiaana ja noin 50-kiloisena, jolloin siitä saa ruhokilohintaa 9-10 euroa kilolta.

Oheistuotteille käyttöä?

Villisiasta hyödynnetään nyt vain liha, mutta sekä Heiskanen että Riikonen etsivät tuottavaa käyttöä myös nahalle ja rasvalle. Villisikatarha on myös oiva matkailukohde ja tähän puoleen Riikonenkin aikoo jatkossa panostaa.

(Teksti ja kuvat: Sirkku Mikkonen) 

Takaisin etusivulle