Perinnemaalien suosio kasvaa

"Punaisen tuvan" julkisivuista tuttu itse keitetty vesikeittomaali on tunnettu Suomessa jo 1600-luvulla. Väriä käytettiin aluksi vain hienoimpiin rakennuksiin ja vasta 1800-luvun lopulla punamultamaalia alkoi esiintyä myös maaseutukylissä.

Keittomaalia voidaan käyttää kaikkiin ennestään vesimaalilla maalattuihin rakennuksiin. Paras maalauspinta on käsittelemätön ja vähintään vuoden ilmastoitunut sahalauta tai vanha hirsi. Lateksilla tai puunsuoja-aineilla käsiteltyihin pintoihin vesimaali ei sovi. Pinnan puhdistukseksi riittää harjaus teräsharjalla. Vanhaa vesimaalia ei raaputeta, vaan uusi maali hierotaan siveltimellä entisen liituuntuvan maalin päälle. Paras maalaussää on pilvinen päivä ja suoraa auringonpaistetta kannattaa välttää.

 

Keittomaaliin ei home tartu

Keittomaali ei irtoa kuoriutuvana kalvona seinästä, vaan kuluu vähitellen. Samalla maalipinta pysyy puhtaana, eikä siihen tartu homekasvua. Uudelleen maalaaminen voidaan tehdä kuluneen maalipinnan päälle suoraan ilman vanhan maalin raaputtamista. Maalin kuluminen on voimakkaampaa sateelle alttiissa kohdissa. Uudelleen pinnat maalataan 20-30 vuoden välein, mutta uudelleenmaalauksen tarve vaihtelee kohteittain.

 

 

PUNAMULTAMAALI

(100 litraa maalia riittää noin 300-500 neliölle)

 

Aineet:

100 l vettä

4 kg rautasulfaattia (-vihtrilliä)

9 kg ruisjauhoa

3 l pellavaöljyvernissaa

16 kg punamultaa

 

Keittovälineet:

- 200 litran tynnyri, jonka toinen pää avattu

- tynnyrin alaosan ympärille kiedotaan rautalangalla mineraalivillamatto lämmöneristeeksi

- valmistetaan tasapohjainen sekoituskeppi, jolla tynnyrissä olevaa maalia voi pohjaltakin sekoittaa

- lisäksi tarvitaan talousvaaka ja astioita maaliaineiden punnitsemiseksi

Miten keitto tapahtuu?

1. Laita 100 litraa vettä tynnyriin ja viritä tuli tynnyrin alle. Viileään veteen sekoitetaan 4 kiloa rautavihtrilliä.

2. Vispilällä huolellisesti hämmentäen joukkoon sekoitetaan 9 kiloa hienoja ruisjauhoja. Ruisjauhojen paakkuuntuminen estetään jatkuvalla ja voimakkaalla sekoittamisella. Seos kuumennetaan jatkuvasti hämmentäen lähes kiehuvaksi.

3. Kuumaan seokseen lisätään 3 litraa vernissaa. Seosta keitetään huolellisesti pohjalta asti hämmentäen noin kaksi tuntia.

4. Joukkoon lisätään 16 kiloa punamultaa varovasti pieninä annoksina. Tulta on syytä vähentää ja mineraalivillamaton voi irrottaa tynnyrin ympäriltä. Seosta keitetään koko ajan hämmentäen vielä noin tunti.

5. Kasta laudanpätkä maaliseokseen. Maali on valmista, jos maalista tulee puupinnan täysin peittävä. Jos maali on liian ohutta, voidan punamultaa vielä lisätä kuumaan seokseen. Lisäaineettoman maalin säilyvyys on pari päivää.

 

 

TERVAMAALI

7 litraa puutervaa (parasta miilupoltettu hautaterva)

2 litraa maaliöljyä (vernissaa)

1 litra puutärpättiä (mineraalitärpätti ei käy)

hiukan pigmenttijauhetta

Tervan sävyä voimistetaan lisäämällä seokseen hieman puutärpättiin löysäksi tahnaksi sekoitettua oksidimustaa ja punamultaa. Maali soveltuu uusille ja ennen tervatuille puupinnoille. Tervamaalia voi sävyttää myös muun värisillä pigmenteillä ja maalista saa peittävää lisäämällä pigmenttiä. Tervamaalin litrahinta on noin 10 euroa.

 

RAUTAVIHTRILLI

Rautavihtrilli eli rautasulfaattiliuos "vanhentaa" uuden puupinnan harmaaksi.

Rautavihtrilliä sekoitetaan kuumaan veteen suhteessa 10 litraa vettä ja 3-4 kiloa rautavihtrilliä. Jäähtynyttä seosta sivellään pehmeällä harjalla runsaasti käsiteltävään pintaan kuitenkin niin, etei se valu. Ruiskua ei saa käyttää levityksessä. Lauta- ja hirsiseinä suositellaan käsiteltäväksi vasta noin kahden vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta. Liuos tappaa myös seinässä mahdollisesti olevat bakteerit ja homeitiöt. Rautavihtrilli-käsittelyllä voi patinoida vanhaan hirsiseinään uudella puulla tehdyt paikkaukset. Kohtalaisen kokoisen hirsimökin rautavihtrilli-käsittelyn aineet maksavat alle 10 euroa.

Takaisin etusivulle