Pelastusopisto tutki hakejärjestelmien takapaloja ja turvajärjestelmiä

Väärä asennus jopa estää sammutusjärjestelmien toimintaa

 Hakelämmitysjärjestelmien yleisin tulipaloriski on takapalo, joka on päässyt etenemään automaattista syöttölaitetta pitkin hakevarastoon. Työtehoseuran tutkimuksen (2001) mukaan stokerilla tai muulla automaattisella hakesyöttimellä lämmittävistä jopa 45 prosentilla oli jossain vaiheessa ollut paloturvallisuuteen liittyvä vaaratilanne. Takapaloja esiintyi erityisesti kesäisin pienellä teholla lämmitettäessä.

 Pelastusopiston tutkimuksessa tuli selkeästi esille hakejärjestelmien oikean asennuksen tärkeys. Turvalliseksi suunniteltu laitteisto saattoi toimia palotilanteessa väärin, jos laitteisto oli väärin asennettu tai järjestelmän ylläpito laiminlyöty. Kokeiden perusteella todettiin, että oikein ja huolellisesti asennetut hakejärjestelmät ovat huollettuina varsin paloturvallisia. Takapalonestojärjestelmän komponentit vaativat ammattitaitoisen asennuksen sekä huollon ja tarkistukset vaaratilanteiden välttämiseksi.

Viidesosalla ei estojärjestelmää

Työtehoseuran kartoituksen (1998-2002) perustella arvioidaan, että automaattista hakesyötintä käyttävistä tiloista viidenneksellä ei ole minkäänlaista takapalon estävää järjestelmää. Yli kahden kuution hakesiilon omistajista vain kolmanneksella oli suosituksen täyttävä, vähintään kahdella erillisellä palonestojärjestelmällä varustettu laitteisto.

TTS:n tutkimuksessa havaittiin myös, että uusissa laitteistoissa takapalot ovat harvinaisempia. Alle 5 vuotta vanhoista laitteista 17 prosentissa oli ollut takapalo, kun määrä nousee yli 10 vuotta vanhoilla laitteilla jo 28 prosenttiin. Koesarjan perusteella ehdotetaankin, että hake- ja pellettijärjestelmille pitäisi saada tyyppihyväksyntä, joka huomioi turvallisuustekijät.

Riittääkö vesi?

Kaikki kokeissa olleet laitteistot käynnistivät sammuttamisen palon havainnoinnin jälkeen. Palo saatiin sammumaan, jos järjestelmällä oli käytössään riittävästi vettä. Kokeissa tuli esille, että kalvopaisunta-astian vesimäärä on tärkeää saada varmistettua oikeaksi.

Miten palo etenee ruuvissa?

Takapalon etenemiseen vaikuttaa olennaisesti savuhormin veto. Huono veto voidaan saada aikaan jo rakenteellisilla ratkaisuilla (jos kattilasta lähtee aluksi vaakahormi, on pystyhormia pidennetteävä) ja huonolla nuohouksella.

Tutkimuksessa havaittiin takapalon etenevän syklisesti, jolloin se pysyi hetken lähes paikallaan ennen etenemistään. Joissain kokeissa palo eteni vain ruuvin toisella laidalla. Nämä seikat on hyvä huomioida lämpötila-antureiden mallissa ja sijainnissa, jotta palo havaitaan mahdollisimman aikaisin. Kokeissa havaittiin lisäksi, että sammutusjärjestelmän venttiilianturin laukeamislämpötila oli ruuviputken päällä noin 30 astetta korkeampi kuin mihin venttiili oli ennen koetta säädetty. Toimiakseen ennaltasäädetysti anturin kiinnitys on tehtävä huolellisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että tiivis sulkusyötin hidasti palon etenemistä.

Lisätutkimuksen aiheita

Lisää tutkimusta tarvittaisiiin ruuvikuljettimien rakenteen ja tulipaloriskin selvittämiseen. Erityisesti suorasyöttölaitteiden todetaan vaativan erityistä huolellisuutta. Lisäksi tarvitaan lisätutkimusta ruuvin muodon vaikutusten tutkimiseen – onko takapalon etenemiseen vaikutusta pyöreässä tai kantikkaassa ruuvissa?

 

Näin koe tehtiin:

Pelastusopiston järjestämässä koetilanteessa tutkittiin hakelaitteistojen omien sammutusjärjestelmien toimivuutta, takapalojen havainnoinnin parantamista ja sitä, mitkä asiat vaikuttavat takapalon etenemiseen.

 

(Lähde: Hakelämpökeskusten takapalojen torjunta. Honkanen, Nupponen, Rantanen, Savolainen. 2004. Pelastusopisto)

Teksti. Sirkku Mikkonen

Takaisin etusivulle