Etusivu

vasikka.jpg (9718 bytes)
Lääkemaidosta tulossa
uusi vaihtoehto maito-
tiloille.






 

 

Maitolitrasta 4-5 markkaa - kiinnostuneita tiloja kartoitetaan parhaillaan

Lääkemaidon tuottajiksi etsitään 50-60 tilaa Itä-Suomesta

Bioteknologiasta on hyvää vauhtia kehittymässä uusia mahdollisuuksia suomalaiseen maatalouteen. Alalla on mainiot mahdollisuudet kasvaa seuraavaksi suomalaiseksi "Nokiaksi".

Hollantilainen lääkemaitoteknologiaan erikoistunut pörssiyhtiö Pharming-yhtiöt on valinnut Suomen laktoferriiniä sisältävän lääkemaidon tuotantoalueeksi. Ensimmäinen laktoferriiniä lypsävä lehmä on jo Kuopiossa ja parhaillaan kartoitetaan maitotilojen kiinnostusta siirtyä lääkemaidon tuottajiksi – ennakkotietojen mukaan noin 4-5 markan litrahintaiset maitotilit alkaisivat juosta jo vuonna 2004.

Kolmen suotuisan tekijän summa sai hollantilaisen moderniin biotekniikkaan erikoistuneen Pharming BV:n perustamaan Suomeen tytäryhtiö Pharming Oy:n. "Kuopion yliopiston biotekniikan osaamistaso Huomen-lehmän myötä vakuutti samoin kuin eläintaudeista vapaa ympäristö ja Lapinlahden kunnan rohkea ja aktiivinen suhtautuminen biotekniikkaan", kertoo Pharming Oy:n toimitusjohtaja Pauli Seppänen.

Nyt Alapitkän tutkimusnavetassa kasvaa suomalaisen lääkekarjan ensimmäinen sukupolvi. Aikanaan nämä siirtogeeniset lehmät lypsävät 1-2,5 grammaa maitolitrassa ihmisen laktoferriiniä, jota käytetään mm. sydänleikkauksissa sekä kliinisissä ravintovalmisteissa. Laktoferriini on vaikutukseltaan antibioottien kaltainen valkuaisaine, joka suojaa mm. ruuansulatuskanavan infektioilta. Laktoferriinin merkittäviä käyttäjiä tulevatkin olemaan mm. heikon vastuskyvyn omaavat keskoset, syöpäpotilaat ja AIDS-potilaat. Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta, sillä laktoferriinillä on lähes 300 muutakin käyttökohdetta. Tutkimuksella riittää työtä, joka toivottavasti tuo työtä tulevaisuudessa myös tuottajille.

  • Tutkimme parhaillaan mahdollisuutta saada itäisestä Suomesta noin 1000-2000 eläimen lääkemaitokarja. Tämä tarkoittaa 50-60 lääkemaitoon erikoistunutta tilaa, joilla kullakin on vähintään 40 lääkelehmän karja, kertoo Seppänen.

Ike-lehmä lypsää jo

Pharming-yhtiöt ehtinee tuoda laktoferriinivalmisteet ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön. Ike-lehmä on maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa laktoferriiniä maidossaan lypsävä lehmä. Alapitkän tutkimusnavetassa varttuu 50-päinen siirtogeenikarja.

Uuden tuotantonavetan rakentaminen alkaa Alapitkällä lokakuussa ja siitä tulee samalla myös "prototyyppi" seuraaville uusille lääkemaidon tuotantotiloille.

- Siirtogeeninen eläin poikkeaa tavanomaisesta vain siinä, että sillä on yksi ylimääräinen valkuaisainegeeni. Vuosituotto on hieman alhaisempi, mutta lääkemaidon tuotannossa tuotto ei ole ykköstekijä, kertoo Seppänen.

Tulossa miljardibisnes?

Toimitusjohtaja Pauli Seppänen on varovainen arvioidessaan markoilla mitattuna lääkemaitotuotannon tulevaisuutta. "Useista sadoista miljoonista voi puhua, jopa enemmästäkin. Toisaalta on hyvä olla varovainen ja muistaa, että Huomen-lehmästäkin odotettiin paljon. Joka tapauksessa laktoferriinin tarvitsijoita on paljon maailmalla ja tämä on ennenkaikkea vientituote. Kysynnän lisääntyessä perustamme seuraavan tuotantoketjun mahdollisesti Yhdysvaltoihin ja muu tuotanto jää Suomeen".

  • Kliiniset kokeet laktoferriinillä ovat parhaillaan käynnissä. Maailmamarkkinoille tuote tulee parissa vuodessa, ennustaa Seppänen.

Kiinnostuneita tiloja etsitään

Lapinlahden kunta panostaa biotekniikkaan ja lääkekarjaan paljon. Toiveissa on saada tulevina vuosina kuntaan paitsi lääkelehmiä, mutta myös lääkemaidon jatkojalostusta. "Maidosta uuselintarvikkeeksi" –projekti on iskenyt kultasuoneen, jos lääkemaidon markkinat avautuvat hiemankin ennakoidulla tavalla.

  • Kartoitamme parhaillaan lääkemaitotuotannosta kiinnostuneita tiloja. Kiinnostusta tiloilla on ollut, kertoo projektipäällikkö Risto Savolainen Lapinlahden kunnasta.

Lääkemaidon tuottajia etsitään itäisestä Suomesta ja ensisijaisesti läheltä Lapinlahtea. "Kauempaakin lääkemaidon tuottajiksi voi päästä, jos onnistuu kokoamaan muutaman tuottajan keskittymän".

Lääkemaitotuotanto ei vaadi eläinten hoidossa mitään normaalista poikkeavaa, mutta yleinen hygienia on pidettävä korkealla tasolla. Lypsyasema on eristettävä pölyttömäksi, mutta muutoin navetta on tavanomainen pihattonavetta, jossa ei ole lietelantajärjestelmää.

Maitolitrasta 4-5 markkaa

Lääkemaidon tuottajaksi siirtymistä miettiville ei vielä ole selvillä tarkasti, mitä lääkemaidolla hankkii.

Lääkemaitoa tuottava tila erikoistuu vain lääkemaitoon, eikä muita eläimiä saa pitää samoissa tiloissa. Lääkelehmän elämäntie ei myöskään koskaan kulje lihaksi ja ihmisravinnoksi.

  • Tila saisi alkionsiirron ilman kustannuksia Pharmingilta ja kasvattaisi itse laktoferriiniä lypsävän karjan. Maitolitrasta tilalle maksettaisiin noin 4-5 markkaa tai vaihtoehtoisesti normaalin maidon hinnan päälle vuosibonusta 8000-10 000 markkaa lehmältä. Siirtogeeninen lehmä lypsää noin 2000 litraa vähemmän kuin nk. normaalissa maidontuotannossa oleva lehmä , kertoo Risto Savolainen alustavista suunnitelmista.
  • Lääkemaidon tuotanto alkaa aikaisintaan vuoden 2004 tienoilla. Lääkemaitotiloilla on realistiset mahdollisuudet 20-50 prosenttia parempaan tulokseen verrattuna perinteiseen maidontuotantoon, arvioi Risto Savolainen.

Kiintiö lähes ilmainen?

Risto Savolaisen mielestä lääkemaitotuotannossa maitokiintiön pitäisi olla ilmainen tai ainakin lähes ilmainen. Asiasta ei vielä ole selvää ratkaisua olemassa, mutta päätöksiä odotellaan mahdollisesti vielä syksyn kuluessa. Tuet pysyvät tuottajilla samanlaisina riippumatta siitä, tuotetaanko tilalla maitoa kaupan hyllylle vai raaka-ainetta uuselintarvikkeisiin.

- Joka tapauksessa on sanottu, että lisäkiintiöt olisi ensisijaisesti suunnattava uuselintarvikkeiden tuottajille. Tästä periaatteesta on hyvä jatkaa.

Sirkku Mikkonen