Etusivu







Yksinkertainenkin ukkossuojaus pelastaa

Ukkossuojaukset kuntoon

Suomessa keskimääräinen salamatiheys on noin yksi salamanisku neliökilometrille vuodessa. Monta kallista vahinkoa ja tulipaloa olisi vältetty yksinkertaisin ja edullisin suojauskeinoin.

Laki vaatii ukkossuojauksen vain eräille arvokkaille tai vaarallisia aineita sisältäville rakennuksille. Jokainen voi siis tehdä omalle talolleen ja tuotantotiloilleen sellaisen ukkossuojauksen kun haluaa, tai olla tekemättä yhtään mitään. Konstit ukkosvahinkojen estämiseen ovat kuitenkin helpot, eivätkä rasita kukkaroa ylenpalttisesti.

Ylijännitesuoja alle tonnilla

Ukkosen aiheuttamat ylijännitepiikit vaurioittavat erityisen herkästi tietokoneita ja muita elektronisia laitteita. Kun mikro ohjaa ruokintaa, ilmastointia, kirjanpitoa ja laskujenmaksua, ollaankin helposti vaikeuksissa ukkosvahingon sattuessa. Viisas ottaakin myös kesällä varmuuskopiot kirjanpidostaan ja muista töistä levykkeelle.

- Salaman iskettyä ilmajohdolle, nousee normaali 400 voltin jännite hetkellisesti jopa useisiin kymmeniin tuhansiin voltteihin. Maatilan pääkeskukseen saavuttuaan jänitepiikki voi olla vielä 10 000 volttia ja näin suuri jännite vaurioittaa sähköasennuksia ja erityisesti herkkiä eletronisia laitteita, selventää markkinointipäällikkö Kimmo Tolvanen Pohjois-Karjalan Sähköstä.

Päätepylvääseen asennettava ylijännitesuoja on helppo ja edullinen keino estää salamatuhot. Asennustöineen kolmivaiheisen ylijännitesuojan kustannukset ovat noin 1000 markkaa ja yksivaiheisena noin 500 markkaa. Ylijännitesuojat kannattaa tilata valmiiksi myös rakenteilla oleviin uusiin rakennuksiin jo rakennusvaiheessa.

Talosta ns. Faradayn pelastava häkki

Peltikattoiselle rakennukselle on helppo tapa järjestää erinomainen ukkossuoja maadoittamalla peltikatto joka nurkasta rakennusta ympäröivään rengasmaadoitukseen. Näin rakennuksen ympärille muodostuu ns. Faradayn häkki.

Jos katto ei ole metallia, saadaan vastaava suojaus laittamalla katon harjalle sekä pääty- ja sivuräystäiden yläreunaan metallijohtimet - ns. kattojohtimet - jotka maadoitetaan mieluiten joka nurkasta. Harjajohtimesta on suositeltavaa vetää haara savupiipun nokalle. Räystäiden kohdalla voi kattojohtimena käyttää maadoitettua metallista sadekuorua.

Antennit, metallitikkaat ja muut rakennelmat yhdistetään jo katolla peltikattoon, kattojohtimeen tai alastulojohtimeen. Metallitikkaiden alapää kannattaa liittää rakennuksen maadoitukseen. Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen maadoituselektrodiin on huono ratkaisu - vaarassa ovat tällöin niin vastaanotin kuin rakennus ja ihmiset.

Lisää ukkossuojauksesta:

A.Pesonen: Omakotitalon tai kesämökin tee se itse -ukkossuojaus. Sähköuutiset, 6/94, s. 26-27

Rakennusten ukkossuojaus. Suomen Standardoimisliiton (SFS) käsikirja 33, Kyriiri Oy, Helsinki 1980

Ylijännitesuojaus, Suomen Sähköurakoitsijaliiton julkaisu, Painokurki Oy, Espoo 1994