Etusivu

Kesä ja kärpäset

"Huh hellettä" sanoi jänis pakkasella on ehkä oikeampi kuvaus alkukesästä. Vettä on tullut taivaan täydeltä, aikamoinen osa kevätkylvöistä tekemättä, eikä niitä enää kannata sadon saamisen toivossa kylvääkään. Ainoastaan, jos komissio ei anna lupaa kesannon lisäämiseen, on ne pakko kylvää - muuten palavat tämän ja ensivuoden tuet. Jos kahden vuoden tuet jäävät saamatta, monella tilalla alkaa tulla pönkä ovelle. Siinäpä sitä ollaan, kun EU:n kaikkiviisas maatalouspolitiikka on yhtä ja samaa Kreikassa ja Utsjoella. Toivoa sopii, että joku Brysselin päättäjistä vaivautuisi piipahtamaan täällä pohjoisessa - nythän Brysselissä kuvitellaan pohjoisten olosuhteiden olevan sitä, miltä Pohjois-Saksassa näyttää.

MTK:n johtokunta vieraili Ranskassa pääsisäisviikolla. Olimme sikäläisen tuottajajärjestön vieraina ja kyseessä oli vastavierailu - he tutustuivat suomalaiseen maatalouteen viime kesänä. Lähtiessäni Suomesta lunta oli metri ja pakkasta parikymmentä astetta. Vain pari tuntia myöhemmin tutustuimme parinkymmenen asteen lämmössä ranskalaiseen maaseutuun: kevätkylvöt oli tehty, osa alkoi jo orastaa, syysviljat olivat parikymmensenttisiä ja rypsi ja rapsi aloittelivat kukintaa. Ei voinut kuin huokaista, että onnenlahjat eivät käy tasan.

Tutustuminen Ranskan maatalousministeriöön ja viljelijäjärjestöihin nosti puheenaiheeksi Agenda 2000 -esityksen. Isäntiemme näkemys oli - niin ministeriön kuin viljelijöidenkin - että viljanhinnan alennus oltaisiin hyväksymässä, mutta maidon ja naudanlihan hinnanalennuksille ei ole tarvetta, koska markkinat ovat tasapainossa. Aika näyttää, pitävätkö kiinni kannastaan. Jos pitävät, on sillä painoarvoa Agendasta lopullisesta päätettäessä. Ranska on EU:n suurin maatalousmaa ja sen tuotannon arvo yli 10-kertainen meihin verrattuna.

Vierailimme myös maan parhaisiin kuuluvalla viljelyalueella Pariisista koilliseen. Erloinin kylässä vierailimme 475 hehtaarin kasvinviljelytilalla, jossa venhäsato on 9-10 tonnia ja juurikassato 70-80 tonnia hehtaarilta eli yli 20-kertainen Suomeen verrattuna. Huokoinen maalaji ei kaipaa salaojitusta, eikä kalkitusta. Viljan hehtaarituki on samaa luokkaa kuin tuet yhteensä Suomessa, kun meillä lasketaan mukaan viljan hehtaarituen lisäksi LFA-tuki ja ympäristötuki. Samansuuruinen viljan tuki Ranskassa ei edellytä mitään ympäristötoimia ja se tulee kokonaan EU:n kassasta.

Kun tiedustelimme verotuksen tasoa, niin tuottajärjestön pääsihteeri vastasi varsin leveä hymy naamallaan: "Meillä verotus on hyvin kohtuullista. Meillä on 750 000 maatilaa, joista 500 000 tilaa maksaa hyvin vähän tai ei ollenkaan ja loput hyvin kohtuullisesti."

Siinähän niitä eroja keskieurooppalaisen ja meikäläisen maatalouden välillä jo tulikin ihan reippaasti. Kun niitä aina tuossa traktorin pukilla istuessaan miettii, niin aina johtopäätökseksi tulee, että meidän liittymissopimuksemme on huono. Ja kun nykyhallitus leikkaa niitä vähiä tukia, niin suomalainen talonpoika on todella ahtaalla. Onneksi vaalit lähestyvät ja sehän tietää sitä, että poliitikot ovat herkkäkorvaisia. On todella aika kertoa tosiasiat ja kysellä, mitä mieltä kukakin ehdokas on.

Odotellaan sitä kesää ja jos se saadaan, meneehän ne kärpäsetkin.

Ossi Pouta puheenjohtaja

MTK-Pohjois-Karjala