Hampusta sellua ilman keittovaihetta

Hampun pintakuidusta voidaan valmistaa sellua ilman kallista sellunkeittovaihetta. Lupaavimmilta hampun käyttö näyttää nyt ns. fluff-tuotteissa, kuten vaivanvaipoissa. Helsingin yliopistolla tutkitaan myös sitä, parantaako hamppu sellun ominaisuuksia.

Suomella on etulyöntiasema hamppukuidun tyotannossa eteläisempiin EU-maihin verrattuna. Meillä hamppu ei tuleennu, vaan kasvaa pituutta syksypakkasiin saakka. Hamppusatoa on korjattu Etelä-Suomessa noin 8000 kiloa hehtaarilta ja Pohjois-Suomessa on päästy jopa 12 000 kilon kuiva-ainesatoihin hehtaarilta. Helsingin yliopiston koetilalla Siuntiossa on juuri korjattu viime vuoden koeviljelmien satoja ns. dry line -menetelmällä: hamppu korjataan vasta keväällä ennen roudan sulamista tai peltojen jo kuivuttua. Menetelmä takaa sen, ettei hamppua tarvitse enää erikseen kuivata. Keski-Euroopasa tilanne on huonompi, sillä hamppu on korjattava syksyllä ja kuivattava kuivurissa.

Kuljetuksessa tilaongelmia

Hampussa on pitkää pintakuitua noin 30 prosenttia kuiva-aineesta ja sisäosissa on 0,3 millin pituista lyhyttä kuitua. Raaka-aine vie paljon tilaa ja tällä hetkellä kuljetusongelmat ovat pohdinnan alla. Hampun hyödyntämisestä sellunkeitossa on menossa tutkimus Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteistyönä. Erityistä mielenkiintoa on tutkia, parantaako hamppukuitu sellun ominaisuuksia.

Tukea 3200 mk/ha

Suomessa hamppua viljellään tänä vuonna 300-500 hehtaarilla, kun viime vuonna viljelyala oli noin 70 hehtaaria. EU maksaa tukea 3200 markkaa hehtaarille ja tuen saamisen ehtona on korjata hamppu pellolta. Hyötykäyttöä ei vielä vaadita, mutta hampullekin on tulossa jalostusvaatimus, kuten pellavallekin.