Maatilayrittäjille tukea investointeihin

Lämpöyrittäjyyteen jopa 40 prosentin avustukset

hake75dpi.jpg (35406 bytes)Maatilayrittäjän on mahdollista saada investointukea jopa 40 prosenttia, kun hän yksin tai yhteistyössä muiden tukikelpoisten maatilayrittäjien kanssa aloittaa lämpöenergian tuottamisen ja myymisen.

(Teksti ja kuva: Sirkku Mikkonen)

Tukea lämpöyrittäjyyteen saavat luonnollisten henkilöiden lisäksi myös yhtiömuotoiset yritykset, kunhan niissä määräysvaltaa käyttävät tukikelpoiset maatilayrittäjät. Jos suunnitelmissa on siirtyminen energiapuun hyödyntämiseen tai lämpöyrittäjyys, kannattaa ensi selvittää  mahdollisesti saatavat  tuet omastaTE-keskuksesta.
                                                                        

Myös yhtiöt saavat tukea

Tukikelpoisia ovat luonnollisten henkilöiden (18-65 -vuotiaat) lisäksi myös avoimet
yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt sekä osuuskunnat. Lämpöyritystoiminnalle ei aseteta vähimmäiskokoa, mutta yrittäjyydellä on oltava olennaista merkitystä toimeentulon kannalta.

"Käytännössä tukitaso on keskimäärin 30-35 prosenttia. Samoilla ehdoilla rahoitamme myös puupilkkeen ja vastaavien toimittajia. Näihin investointeihin ja varastotiloihin on myös mahdollista saada pienyritystukea", kertoo rahoituspäällikkö Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen maaseutuosastolta.

Tilan lämpökeskukseen 25 %

Maatilayrittäjä voi myös saada tukea siirtyessään puupolttoaineella toimivaan lämmitysjärjestelmään. Pelkkä asuintalon siirtäminen energiapuulla lämpiäväksi ei kuitenkaan riitä, vaan lämpöinvestoinnin on oltava laajempi.

"Tukea voi saada 25 prosenttia ja tuen saannin ehtona on se, että maatilan lämpökeskuksen pitää lämmittää asunnon lisäksi joitain tuotantotiloja. Pelkästään asunnon lämmitysmuodon siirtäminen puulle ei oikeuta tukeen, mutta siihenkin saa 70 prosenttia korkotukilainaa", kertoo Tanskanen.

***************************************************************************

Yrittäjä Olli Sipisen kasvihuoneet lämpiävät hakkeella

Vuosisäästöt 10 000 euroa

ollisipinen75dpi.jpg (23937 bytes) Kerimäellä toimivan puutarhayrittäjä Olli Sipisellä eletään
    jo joulun   tunnelmissa. Kasvihuoneissa kasvaa 23 000 joulutähteä
    joulumarkkinoille. Mutta miten joulutähdet ja hakelämmitys
    liittyvät yhteen?

   "Ala on kilpailtu ja markkinatilanne on tiukka. Öljyn hinnannousut vievät 
    helposti katteen alas, eikä vajetta paikata joulutähtien hinnankorotuksilla.
    Halusimme valita lämmitysmuodon, jonka kulut pystymme ennalta
   laskemaan", selventää Olli Sipinen lämmitysmuodon vaihdon taustoja.

   Vaihtoehtoina Sipisellä olivat turve, pelletti sekä hake. Tärkeintä oli pystyä
   laskemaan etukäteen luotettavasti vuoden energialaskun suuruus. Hakkeen
Yrittäjä Olli Sipinen      valintaan vaikutti ratkaisvasti kaksi tekijää.

"Talvella teen itse metsätöitä"

"Hiljaisina talvikuukausina pystyn itse hankkimaan raaka-ainetta. Valintaan vaikutti myös Matti Hämäläisen tietotaito ja osaaminen, josta saimme tukea alkuvaiheessa", summaa Sipinen päätöksentekokriteerejään.

Hake on nyt Sipisellä pääenergialähde, mutta öljyäkin käytetään vielä hinnasta riippuen jonkin verran. Öljy on myös varajärjestelmänä.

Säästöä joka vuosi 10 000 euroa

Sipisen 2300 neliön kasvihuoneet ovat lämmenneet hakkeella jo kolme vuotta ja ratkaisuun yrittäjä on tyytyväinen. Eikä vähiten siksi, että hake on tuonut nykyisillä öljyn hinnoilla joka vuosi noin 10 000 euron verottomat säästöt. Tuhkallekin on löytynyt hyötykäyttöä ja se levitetään takaisin metsiin lannoitteeksi.

- Kulutus ennen hekkeen polttoa oli noin 130 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Nyt haketta menee noin 1400 irtokuutiota ja lisäksi käytämme myös noin 30 000 litraa polttoöljyä. Vuosisäästöt ovat 10 000 euron luokkaa, kun ei huomioida kiinteitä kuluja, kertoo Olli Sipinen.

"Yllättävän vähän häiriöitä"

Kolmen vuoden kokemuksella Olli Sipinen on positiivisesti yllättynyt hakelämmityksen vaivattomuudesta.

- Rehellisesti sanoen olin kyllä valmis tekemään enemmänkin töitä. Alussa oli polton opettelussa ja hakkeen koon kanssa tekemistä. Talvella lämpötilan vaihdellessa pakkasesta lämpimään ilmeni siilossa jonkin verran holvaantumista ja hake ei valunut syöttöruuville. Kattilan puolella ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia.

Öljyllä kattilan puhdistustarve oli Sipisen mukaan vähäisempi ja säätö- ja valvontatehtäviä oli vähemmän. Nyt hakekattila puhdistetaan kahden kuukauden välein ja aikaa siihen kuluu pari tuntia. Lisäksi tehdään aamuin ja illoin valvontakierros, joka vie yhteensä varttitunnin.

Hakkeen laatuun huomiota

Vinkiksi hakelämmitystä harkitseville Olli Sipinen mainitsee vain laadukkaan hakkeen polttamisen.

- Hakkeen laadun ja kosteuden on oltava kunnossa. Pienissä laitoksissa mielestäni ainoa oikea vaihtoehto on käyttää kesän kuivunutta rankahaketta.

Lisäksi Olli Sipinen korostaa paloturvallisuutta, jolloin kannattaa miettiä hakekattilan sijoittamista erilliseen rakennukseen. Omaa kokemusta aiheesta on, sillä tänä syksynä siilossa oli tulipalo. Se ei murentanut uskoa hakelämmitykseen ja homma jatkuu entistä paremmilla laitteilla.

Olli Sipisen tekniikkaa & kustannuksia:

* hakekattila on teholtaan 250 kW ja kontti on Bio-Lämpö Oy:n siirrettävä kontti

* veroton ostohinta asennuksineen 45 400 euroa, johon saatiin TE-keskukselta avustusta 30 prosenttia marraskuussa 1999

* hakkeen syöttöruuviksi tulee uusi kolmiosainen ruuvi (ennen siilopaloa oli suora ruuvi siilosta kattilaan) ja lisäksi pudotuskuilu

* kaksi vesisammutuspistettä painesäiliöillä (jos verkoston vedenpaine laskee, sammutus toimii)

* haketta kuluu noin 1400 irtokuutiota, lisäksi käytetään noin 30 000 litraa kevyttä polttoöljyä

******************************************************************

Työtehoseura tutki polttimia

Uutta tietoa pellettien poltosta

Työtehoseuran tuore tutkimus omakotitalojen pelletti- ja hakepolttimien toiminnasta tuo uutta tietoa puuenergiaa käyttäville talouksille. Eri poltin-kattilayhdistelmillä tehdyissä lämmityskokeissa kokonaishyötysuhde vaihteli nimellisteholla välillä 75-88 prosenttia. Poltinten nimellisteho oli mahdollista saavuttaa tutkitulla laitteilla polttamalla hyvälaatuista pellettiä.

 Kaikki Työtehoseuran tutkimat pelletti- ja hakepolttimet säätyivät osa- ja tyhjäkäyntitehoille, joten ne sopivat suoraan lämmitykseen. Millään polttimella ei syntynyt kokeissa käyttö- tai paloturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita.

Osateholla koko ajan kytevää hiillosta palopäässä pitävät polttimet likasivat TTS:n kokeiden mukaan kattilan tulipintoja täysin sammuvia polttimia enemmän. Tällä on merkitystä kesällä, jos poltinta käytetään pelkästään lämpimän käyttöveden valmistukseen.

Puhdistus kerran viikossa

Poltinten palamisilmamäärän säätäminen mahdollisimman pieneksi hyvän hyötysuhteen saamiseksi lisäsi palopään puhdistustarvetta. Hieman suuremmalla palamisilmamäärällä palopää pysyi puhtaampana, mutta hyötysuhteen kustannuksella. Kokeiden perusteella polttimen ja kattilan puhdistus on tehtävä kerran viikossa, jotta polttimen optimaalinen toiminta säilyy. Jos huoltoväliä pidentää, se voi lisätä poltinten häiriöriskiä erityisesti runsaasti hienoainesta sisältävillä pelleteillä.

Pelleteillä tutkittujen hakepoltinten polttoaineen syöttöteho oli moninkertainen palopään polttokykyyn verrattuna. Koska polttimet oli suunniteltu alunperin hakkeelle, poltinten ohjauskeskusten säätöalueet eivät olleet optimaalisia pellettien käyttöön. Pellettien annostelun hallinnan parantamiseksi ohjauskeskukset olisi syytä varustaa uudella säätöasteikolla.

Tutkimuksessa olleiden kattiloiden puulle suunnitellun tulipesän koko ja muoto eivät olleet rajoitteena poltinten toiminnalle. Poltinten liekeille oli nimellistehollakin riittävästi tilaa tuli-pesässä, mikä takasi riittävän korkean lämpötilan puhtaalle palamiselle. Sen sijaan koe-kattilana olleen kaksoispesäkattilan öljylle suunniteltuun tulipesään mikään tutkituista polttimista ei sopinut hyvin.

(Lähde: Tuomi, Seppo & Kouki, Jyrki. 2001. Puupellettien käyttö kiinteistöjen lämmityksessä. Työtehoseuran julkaisuja 383.)

************************************************************************

Teksti & kuvat: Sirkku Mikkonen

Takaisin etusivulle