Haasteita riittää Indonesian metsissä

Vuosi 2003 Finnantarassa ei mennyt täysin suunnitelmien mukaan. Lupaavien koehakkuiden jälkeen vuoden 2002 lopulla lähdimme rinta rottingilla vuoteen 2003 haastavalla 350,000 kuution hakkuutavoitteella. Hakkuumäärät kasvoivat kuukausittain, mutta saimme kuorittuja sellupuita teiden varsille vain 90,000 kuutiota.

INDOWWW.JPG (29027 bytes) Metsäkuljetuskalusto ei millään pysynyt hakkuiden tahdissa, sateet sotkivat rytmin, ja toisinaan koko porukalla oli pallo kateissa. Tuttua sanontaa mukaellen voisi todeta, että puuhun on jo päästy, mutta kiipeäminen jatkuu toisinaan peräpuoli edellä.

 

Logistiikka on Indonesiassa haasteellista ja kuljetuskalustoa kiskotaan harva se päivä irti mudasta. Alueella sataa vuodessa kolme metriä, joten teiden kunnossapito vaatii kekseliäisyyttä ja aimo annoksen sisukkuutta.

 

(Kuva: Juha Anttila)

Kaikki Finnantara metsät sijaitsevat yksityisillä tai kyläyhteisöjen mailla, jotka yhtiö on vuokrannut käyttöönsä 45 vuodeksi. Maanomistajat ovat olleet varsin tarkkoja siitä, että ainoastaan heillä olisi lupa hakata omistamillaan mailla. Hakkuualueiden ulkopuolelta olemme saaneet töihin kuorma-autojen käsinlastaajia ja yrittäjiä metsä- ja maantiekuljetukseen.

Finnantaran hakkuuryhmät koostuvat kuudesta kahdeksaan jäsenestä, joista yksi vuorollaan sahaa kun muut karsivat oksat, repivät kuoren ja kasaavat pöllit kourakasoihin ajourien varrelle. Moottorisahat ovat Finnantaran omistamia Husqvarna 351 ja 353 mallisia pikkusahoja, joissa on 13 tuuman laippa. Hakkuuryhmä maksaa sahasta päivävuokran, poltto- ja voiteluaineet sekä ne varaosat, jotka ylittävät normaalikiintiön. Hakkuuryhmien päivätuotanto vaihtelee 8 ja 20 kiintokuution välillä. Hakkuuvauhti kasvoi selvästi luvattuamme helpotuksen päivävuokrasta niille ryhmille, jotka ylittävät 900 kuution hakkuutavoitteen edellisen kolmen kuukauden aikana. Olemme siirtymässä sahojen kuukausivuokraan helpottaaksemme omaa työtämme ja vähentääksemme ryhmien rokulipäiviä. Paikalliseen tapaan töitä tehdään silloin kun huvittaa, ja ainakin tilipäivien jälkeen rahat pannaan kiertoon.

 

Alueemme paikallisväestö on köyhää ja elinolot ovat yksinkertaiset. Puunhakkaajat ovat hankkineet ansioillaan polkupyöriä, ostaneet luotolla moottoripyöriä, sähkoistäneet kyliään, lähettäneet lapsiaan kouluihin, ja indonesialaiseen tapaan asentaneet lautasantenneja talojensa pihoille.

 

Akaasia pitää kuoria kaatotuoreena parin päivän sisällä, ja kuori irtoaakin pitkinä ja leveinä liuskoina. Tehokkaimmat hakkuuryhmät vetelevat kuoria maasta käsin niin korkealle kuin pystyvät ennen puiden kaatoa. Jos akaasian kuoriminen jostain syystä viivästyy, sitä ei kannata edes yrittää uudestaan ennen kuin kuoret ovat saaneet rauhassa kuivua pari-kolme kuukautta.

 

Tuhat kuutiota kuukaudessa

Finnantaralla on omana metsäkuljetuskalustonaan 16 Nokka-Tumen 1224 WD metsävaunua, joita on jo valmistusvaiheessa tehtaalla jatkettu 80 sentilla suuremman kuljetuskapasiteetin saamiseksi. Vaunut tuovat avohakkuualueilta 7-8 kuution kuorman kerrallaan. Ripeimmät kuljettajat ovat saavuttaneet 2,000 kuution kuukausituotannon; tavanomainen kuukausituotanto vaihtelee tuhannen kuution molemmin puolin keleistä ja olosuhteista riippuen.

Finnantara käyttää metsävaunujen vetojuhtina Massey-Fergusonin 390 ja 5355 nelivetotraktoreita. Ostimme kokeeksi myös yhden Valtran traktorin, mutta varaosahuolto on pahasti kangerrellut, ja ajopeli joutui seisomaan kokonaiset kolme kuukautta takuuosia odotellen.

Metsävaunujen kuljettajat ovat Finnantaran omia työntekijöitä. He ovat saaneet peruskoulutuksen valmistajan teknisen opastajan johdolla koneiden luovutusvaiheessa ja lisäopastusta muutaman tarkkailuvierailun yhteydessä. Metsävaunut ovat osoittautuneet sopiviksi työvälineiksi näin puunkorjuun alkuvaiheessa. Kaikkein jyrkimpiin maastoihin traktoreilla ei ole mitään asiaa. Koneet kuljettavat puuta kahdessa vuorossa, ja niiden käyttöaste on pysynyt 70 prosentin paikkeilla. Pääomakustannukset mukaanlukien puu siirtyy metsästä tienvarteen alle kahdella eurolla. Kuljetusmatkat ovat pääsääntoisesti alle 200 metriä.

Paikallisia korjuuyrittäjiksi

Emme ole enää aikeissa investoida metsäkuljetuskalustoon, vaan siirrämme työtä kaiken aikaa yrittäjien harteille. Yrittäjät ovat kokeneet samanlaisia alkuvaikeuksia kuin Finnantara omissa hakkuussaan. Työvoima ei tahdo pysyä työmailla, vaan palaa kotikyliinsä muihin maakuntiin ensimmäisen tilin jälkeen. Eräskin yrittäjä luovutti hakkuuryhmiensä käyttoon luonnonmetsien hakkuisiin tarkoitettuja, järeitä Stihl 070 moottorisahoja, joiden kantamisesta työmiehet saivat reilun työhien, mutta tulosta ei syntynyt.

Lupaavin tämänhetken korjuuyrittäjistä on hankkinut Timberjack -juontotraktorin, kaivinkoneen pyörivällä kouralla, ja muutamia kuorma-autoja. Finnantara on alistanut hakkuutyövoimansa yrittäjälle, myynyt sille parikymmentä moottorisahaa, ja antanut riittävästi työmahdollisuuksia pääsääntoisesti niiltä alueilta, joille Nokan metsävaunuilla ei ole asiaa. Hakkuumenetelmä poikkeaa Finnantaran omasta menetelmästä siten, että hakkuumiehet kasaavat puut 3-4 kuution kasoihin metsään. Juontotraktori, jonka takarautaa on jatkettu 70 sentillä, nostaa kasan juontovaijerin avulla ilmaan takaraudan varaan, ja vie taakan tienvarteen. Tienvarressa kaivurikuormaaja siirtää pöllit odottavien kuorma-autojen lavalle tai rakentaa niistä siistimmät kasat myöhempää kuljetusta varten. Tämän menetelmän haittapuoli on se, että yksittäiset taakat vaativat runsaasti varastointitilaa, ja edellyttää kuormaimella varustetun koneen apua. Puut siirtyvät metsästä 30 kilometrin päähän jokivarteen kahdeksalla eurolla kuutio.

Juontoa ja lastausta miesvoimin

Tähän asti tuotannon pullonkaula on ollut metsäkuljetuskaluston riittämättömyys. Olemme kokeilleet muutamilla alueilla manuaalistakin juontoa, mutta tuottavuus on alhainen, kun tyomiesten kunto pettää jo muutaman työpäivän jälkeen. Katkomme pöllit neljän metrin pituisiksi, joten kaatotuore puu kahden miehen olkapäillä vie jalat kyllä alta.

Kuljetamme puut viiden tonnin kuorma-autoilla 20-40 kilometrin päähän Kapuas –joen varteen, johon olemme rakentaneet kaksi puuvarastoa ja ponttooninlastauspaikkaa. Suurin osa puista siirtyy tienvarsivarastoista kuorma-autoihin kaivurikuormainten avulla. Pienimmillä varastopaikoilla autoyrittäjat käyttävät paikallista työvoimaa käsinlastaukseen. Käsinlastaus on edullisempaa kuin koneellinen, eika ajanmenekkikään juuri lisäänny.

Sadetta kolme metriä vuodessa

Kuljetusaikataulut riippuvat ensisijaisesti säästä. Kovien sateiden (sademäärä on kolme metriä vuodessa!) ajaksi kuljetus on keskeytettävä. Pidämme pääkuljetusverkoston kunnossa hankkimillamme tiekarhuilla ja täryjyrillä. Pahimmat paikat vaativat kaivureiden käyttöä. Pienten kuorma-autojen akselipainot ovat kuitenkin niin korkeat, että ne kuluttavat teitä ja juuttuvat vähänväliä akseleitaan myöten kuraan.

Rantavarastoissa mittaamme autokuormat, vedämme peltipannat nippujen ympärille, ja nostamme puut suoraan ponttooniin mikäli sellainen on lastattavana. Rantavarastoissa meillä on käytössämme pyöräkuormain (Komatsu WA 470 tai Case 821C) ja 30 tonnin nosturi. Viisi prosenttia kuormista ohjautuu tarkastusmittaukseen, jossa määritellään laatu ja kiintokuutiokerroin. Kuutiointikerroin vaihtelee neljän metrin pituisilla puilla 0.43 ja 0.5 välillä.

Hinaajilla ja ponttooneilla

Olemme vuokranneet yhden 1,500 tonnin vetoisen ponttoonin ja kaksi pikkuhinaajaa vuodeksi kayttöömme. Lisäksi olemme haalineet riittävän määrän sopimusponttooneja paikallisilta yrittäjiltä. Tällä hetkellä suurimmat ponttoonimme kuljettavat 3,000 tonnia puuta.

Olemme hankkineet kayttöömme kymmenen hehtaarin maa-alueen Kapuas –joen suistosta puskurivarastoa varten. Saimme viimeiset tiedossamme olevat luvat haltuumme helmikuussa 2004, ja aiomme aloittaa kevyehköt rakennustyöt täman vuoden aikana. Pystymme varastoimaan 150,000 kuutiota puita puskurivarastossa, ja takaamaan ympärivuotiset toimitukset asiakkaillemme. Kuivalla kaudella rantavarastomme joen yläjuoksulla ovat rajoitetusti käytettävissä puunlastaukseen. Puskurivarasto puolestaan sijaitsee alueella, jossa nousu- ja laskuvesi vaihtelee puolitoista metriä, ja voimme hyödyntää jopa kymmenen tuhannen tonnin ponttooneja.

Olemme investoineet tieverkostoon, lastauspaikkoihin ja muihin pysyvämpiin korjuurakenteisiin puolitoista miljoona euroa viimeisen kahden vuoden aikana. Paineet tuotannon kasvattamiseksi ovat siis kovat.

Vuoden 2004 alussa kaikki joutilaat työntekijät saivat siirtokäskyn kenttäolosuhteisiin työn ääreen. Jätimme ainoastaan tarvittavan määrän tukihenkilöstöä taajamiin huolehtimaan yhteyksistä viranomaisiin ja omaan organisaatioon. Valitus oli tavanomaisen äänekästä, mutta se vaimeni nopeasti. Olemme rakentaneet majoitus- ja ruokailutiloja henkilöstömme viihtyvyyden parantamiseksi. Lisäksi olemme näinä päivinä ottamassa käyttöömme satelliittitekniikkaan perustuvan puhelin- ja tietoverkon, ja parannamme yhteydenpitoa ja tiedonkulkua roiman loikan.

Koska Stora Ensolla ei ole teollista toimintaa Indonesiassa, ja koska tukkien maastavienti on kokonaan kielletty, Finnantara on myynyt tuotantonsa indonesialaisille sellu- ja haketusasiakkaille.

 

Finnantara on Stora Enson ja Indonesian valtion yhteisesti omistama metsäyhtiö Länsi-Kalimantanin maakunnassa Borneon saarella Indonesiassa. Finnantara tuottaa akaasiaa Indonesian metsäteollisuuden tarpeisiin 38,000 hehtaarin viljelmiltään. Yhtiö toimii taloudellisen, ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden periaatteilla tavoitteenaan saavuttaa miljoonan kuution tuotantotasapaino vuoteen 2008 mennessä.

Artikkelin kirjoittaja, metsänhoitaja Juha Anttila siirtyi Stora Enson Karjalan alueen aluejohtajan tehtävistä Finnantara Intigan korjuupäälliköksi vuonna 2001. Heinäkuusta lähtien hän on ollut Finnantaran toimitusjohtaja.

Takaisin etusivulle