Akaasiaviljelmillä alkoivat hakkuut

Kun viimeksi kirjoitin tähän lehteen vuosi sitten, valmistauduimme Finnantara Intigassa puunkorjuuseen. Suunnittelimme mihin sijoittaisimme varastoalueita vesitiekuljetuksia varten, mitkä tiet parantaisimme pääväyliksi, ja miten ottaisimme puut metsästä teiden varsille. Moottorisahat ovat nyt surisseet akaasiaviljelmillämme lokakuun alusta lähtien, ja hakkaamme puuta asiakkaidemme tarpeisiin.

Teksti ja kuvat: Juha Anttila
Acacia_logswww.jpg (20422 bytes)

Viime vuoden loppupuolen korjuukokeilujen jälkeen etenimme samantien kaupallisiin hakkuisiin, koska puullemme alkoi yllättäen tulla kysyntää. Tämän vuoden hakkuutavoitteemme on 350,000 kuutiota kuorittuja akaasiapöllejä. Seuraavina vuosina määrät nousevat aina miljoonaan asti.

Käynnistimme koehakkuut melko mahtipontisesti. Kutsuimme satakunta kutsuvierasta sekä lähikylän kaikki 200 asukasta näiden metsään lokakuun alussa. Kyläläisten poppamies oli valvonut alueella kolme vuorokautta yötäpäivää ja huiskinut sadepilvet loitommalle häiritsemästä juhlallisuuksia ja vieraita. Sateet alkoivat kuin käskystä poppamiehen jo
poistuttua juhlien jälkeen!                                                                                                                   
                                                                                                                                                                                 Akaasiaviljelmillä puut hakataan
                                                                                                                                                                                 7 vuoden iässä ja tällöin  hehtaarilla
                                                                                                                                                                                 kasvaa noin 150 kiintokuutiota puuta.                                                   .

Olimme kytkeneet juhliimme useita komponentteja. Osa oli markkinointia, osa kyläläisten kulttuurin esilletuomista, ja osa oman henkilökunnan motivaation ja itsetunnon kohottamista. Virallisten juhlapuheiden jälkeen paljastimme firmamme uuden ja ilmeikkään liikemerkin, meille luovutettiin ISO 9001 sertifikaatti ensimmäisenä indonesialaisena metsäfirmana, ja päästimme moottorisahamiehet ja puunjuontajat lopulta työnäytöksiin.Juha_receiving_ISOwww.jpg (29054 bytes)

Työtä kyläläisille

Olemme alusta alkaen kehittäneet puunkorjuun paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi unohtamatta kustannustehokkuutta. Hakkuuryhmät koostuvat kuudesta kahdeksaan miehestä, joista yksi käyttää moottorisahaa ja muut kuorivat ja kasaavat puut ajouran varteen. Hakkuumiehet tulevat kylästä, jonka asukkaiden kanssa meillä on pitkäaikainen maanvuokra- ja viljelysopimus. Olemme alueellamme lähestulkoon ainoa merkittävien työmahdollisuuksien tarjoaja, eivätkä kyläläiset ainakaan vielä ole halukkaita päästämään ulkopuolisia työntekijöitä reviirilleen. Tämän asenteen on kuitenkin muututtava hankintamääriemme kasvaessa. Kyläläiset eivät yksinkertaisesti ehdi korjata puut, istuttaa uudet tilalle ja vielä huolehtia kaikista tarvittavista hoitotoimenpiteistä. Kylissä on lisäksi muitakin arkisia tehtäviä.                         Finnantara sai ISO 9001 -sertifikaatin 
                                                                                                                                                            ensimmäisenä indinesialaisena metsäfirmana.
                                                                                                                                                            Juha Anttila (oik.) vastaanottamassa sertifikaattia.

Hakkuuryhmien tuotos vaihtelee suuresti. Parhaimmat ryhmät korjaavat 300 kuutiota kuukaudessa ja hankkivat yhteensä 450 euroa nettotuloja. Finnantara antaa moottorisahan ryhmän käyttöön päivävuokraa vastaan. Yhtiö huolehtii sahojen varaosahuollosta, mutta polttoaineen työmiehet joutuvat ostamaan yhtiöltä omakustannushintaan. Laadukkaan poltto- ja voiteluaineen pakkomyynti takaa sahojen paremman kunnon.

Tekniikkaa ja opastusta Suomesta

Pöllien kuorimisella säilytämme ravinteet seuraavaa puusukupolvea varten. Kuoritut puut kuivuvat nopeammin, lahoaminen kuumassa ja kosteassa ilmastossa hidastuu, ja kuljetukset sujuvat pienemmillä kustannuksilla. Ajouralle kasatut kuoret ja oksat helpottavat metsäkuljetusta ja suojelevat maanpintaa.

Tähän asti olemme hoitaneet metsäkuljetuksen omalla kalustollamme, mutta ulkoistamme sitä kaiken aikaa. Olemme hankkineet kahdeksan muuramelaista metsävaunua, ja valjastaneet muissa tehtävissä kunnostautuneita maataloustraktoreitamme vetojuhdiksi. Käyttäjät olemme valinneet 500 hengen vahvuisesta henkilöstöstämme. Tehtaan lähettämän operaattorin ja Kurun metsäoppilaitoksen konekouluttajan avulla miehemme saivat tuhdin kokoonpano-, huolto- ja käyttökoulutuksen heti toiminnan alussa.

Metsävaunut on varustettu hydraulisella nelivedolla ja omilla nostureillaan. Tehdas jatkoi kärryjen pituutta vajaalla metrillä, jotta saisimme lisää kuormatilavuutta. Kärryt kuljettavat 7-8 kiintokuutiota kerrallaan, kuorman tunnissa, ja ovat osoittautuneet edullisiksi ja toimiviksi ratkaisuiksi. Yhden metsätraktorin hinnalla saamme viisi traktorin ja metsävaunun yhdistelmää. Yksinkertaisten koneiden etuna on lisäksi varaosien helppo saatavuus, korjaustaitoisten mekaanikkojen runsas tarjonta, ja käytön helppous.

Metsävaunut kuormaavat viisimetriset pöllit ajouran varrelta ja purkavat lastinsa joko maantievarsivarastoon tai siellä odottavan kuorma-auton kyytiin. Metsäkuljetuksen kustannukset ovat vajaa kaksi euroa kuutiolta.Kokeilujemme alussa yksi metsävaunuista aina vuorollaan lastasi pelkästään kuorma-autoja, mutta hakkuumäärien kasvaessa siirryimme kuorma-autojen käsinlastaukseen. Kuljetusurakoitsijat käyttävät kaksiakselisia, viisi tonnia kantavia kuorma-autoja, joiden manuaalinen lastaus on halvempaa kuin koneellinen.

nokkatrailerswww.jpg (69872 bytes)Kärryt kuljettavat 7-8 kiintokuutiota kerrallaan,
kuorman tunnissa ja ovat osoittautuneet edullisiksi
ja toimiviksi ratkaisuiksi



Artikkelin kirjoittaja Juha Anttila siirtyi Stora Enson
Karjalan alueen aluejohtajan tehtävistä indonesialaisen
Finnantara Intigan korjuupäällikköksi elokuussa 2001.
Heinäkuusta 2002 alkaen hän on ollut Finnantaran
toimitusjohtaja.

Takaisin etusivulle